Simpanen jahtaa jälleen reittiennätystä – Ylläs Pallaksella tarjolla täyden spektrin polkujuoksudramaa

Tulevana viikonloppuna Lapin tunturit täyttyvät jälleen polkujuoksijoista, kun NUTS Ylläs Pallas -tapahtuma kutsuu koolle niin ultrakestävyyden ikonit kuin nousevat tähdetkin. Luvassa on jännitystä monella matkalla – ja tällä kertaa sääjumalat näyttävät suosivan juoksijoita viime vuoden helteisiin verrattuna.

Juuso Simpasella on pitkä ja värikäs historia Ylläs Pallaksella. Edessä on seitsemäs startti, ja matkan varrelle on kertynyt niin voittoja, hopeoita kuin ikimuistoisia kommelluksiakin. Vuonna 2016 se historia sai erityisen omalaatuisen käänteen.

– Onnistuin kisaa edeltävänä päivänä lukitsemaan itseni mökin ulkopuolelle. Siinä odotellessa apua, päätin napostella muutaman aiemmin poimimani raa’an punikkitatin. Se ei ollut kovin hyvä idea ja seuraavan yön oksentelin, Simpanen muistelee nyt legendaariseksi muodostunutta 10 vuoden takaista episodia.

Vatsa ehti hieman rauhoittua ennen starttia, mutta yhteistyö pysyi heikkona.

– Nopeasti kisan startattua huomasin vatsan olevan kykenemätön yhteistyöhön ja homma jäi kesken 60 kilometrin jälkeen.

Siitä lähtien polku on vienyt ylöspäin – kirjaimellisesti ja kuvaannollisesti. Vuonna 2017 tuli hopea 134 kilometrillä hyvän kisailun päätteeksi, vaikka espanjalainen Hamal veikin voiton ylivoimaisella juoksulla. Vuonna 2019 Simpanen oli nopein 37 kilometrillä, kun hän sai Ylläksen nousussa ja Pirunkurussa revittyä pienen eron isosta kärkiporukasta.

Vuonna 2021 tuli ensimmäinen voitto pisimmällä matkalla – soolojuoksu alusta loppuun, vaikka yön sumussa hänelle tuli iso pummi noin 125 kilometrin kohdalla. Kaksi vuotta myöhemmin Simpanen hallitsi 66 kilometriä Hetasta Pallakselle ja teki vieläkin voimassa olevan reittiennätyksen 5.21.46.

Viime vuonna tuli jälleen voitto 160 kilometrillä, mutta se maksoi.

– Kova helleaalto verotti parhaan terän juoksusta. Taistelua nestevajeen kanssa viimeiset 130 kilometriä, Simpanen summaa.

Nyt katse on jälleen reittiennätyksessä. Takataskussa on jo kaikkien aikojen kovin noteeraus Karhunkierroksen satamailiselta, ja nyt on aika siirtää se dominanssi takaisin Lappiin.

– Otan nyt ensimmäisen neljänneksen maltillisemmin aikaisempiin kertoihin verrattuna. Tavoite on tulla Peurakaltioon hieman puolen yön jälkeen ja siitä jatkaa mahdollisimman vahvasti viimeiset 50 kilsaa, Simpanen avaa taktiikkaansa.

Slovakialaisen Marian Priadkan reittiennätys (16.28.07) on erittäin kova tavoite, ja se vaatii kaiken loksahtavan kohdalleen. Ennätys vaatii keskivauhdiksi noin 10 kilometriä tunnissa. 

Viime vuonna kuumuus vei terän monelta, mutta nyt ennuste lupaa inhimillisempää juoksukeliä.

– Pyrin yksinkertaisesti juomaan enemmän. Nestevaje on ollut mulla monessa lämpimän kelin kisassa ongelma, Simpanen tunnustaa.

Reitin haastavin kohta on hänelle tuttu piinaaja.

– Ketomella–Pallas on aina ollut omalta osalta se paikka, missä olen ollut hätää kärsimässä liian vähäisen nesteytyksen vuoksi. Viimeisellä 50 kilsalla on paljon nopeita kohtia eli jos siellä löytyy vielä jalkoja ja päätä, niin eroa muihin voi tehdä melko isosti.

Harjoittelu on sujunut Karhunkierroksen jälkeen pienestä flunssasta huolimatta hyvin.

– Sairastelin KK:n jälkeisellä viikolla flunssan, mikä hidasti palautumista. Tervehdyin juuri ennen Peura Trailia ja pääsin siellä tekemään hyvän 100 kilometrin pitkiksen teknisillä poluilla. Sen jälkeen olen saanut kuukauden laadukasta tekemistä alle ja kunto on hyvä tällä hetkellä.

Huopaniemi yrittää uusia KK:n tempun

Naisten 160 kilometrillä suosikkiasema on selvä, vaikka kilpailu ei sitä olekaan. Ulla Huopaniemi saapuu Lappiin paitsi tuoreena Karhunkierroksen 166 kilometrin suvereenina voittajana myös tuoreena isoäitinä. 

– Näin onnellisesti on tosiaan päässyt käymään, kun esikoistyttäreni sai ensimmäisen lapsensa kesäkuun lopulla ja minusta tuli ‘muma’. Vanhemmiltaan lapsi saa vahvat vaikutteet musiikkiin ja minä toivottavasti voin tuoda jotain liikunnallista intoa. Ensisijaisesti kuitenkin haluan olla läheinen ja rakastava muma. Saapa nähdä, tuleeko sitä vielä hankittua juoksurattaat lapsenlapsen kanssa lenkkeilyä varten, Huopaniemi naurahtaa.

Huopaniemi on juossut kerran aikaisemmin Ylläs Pallaksen 100 kilometriä, ja hänelle jäi siitä hyvät muistot. 

– Oma tavoite nyt on päästä maaliin, nauttia matkasta, toivottavasti myös mukavasta seurasta ja mahtavista maisemista. Olen kuullut, että upein pätkä on Hetta – Pallas, joka on omalta osaltani vielä näkemättä ja kokematta. Tavoite on siis hyvin yksinkertaisesti saada juoksu päätyyn ja jatkaa liivijahtia kohti Vaarojen maratonia. Itse juoksun lisäksi vähintään yhtä tärkeä elementti itselleni näissä tapahtumissa on kisapöhinä, ihanat juoksukaverit, yhdessä valmistautuminen ja jälkilöylyt, Huopaniemi kertoo.

Huopaniemen haastajia ovat ainakin Karhunkierroksen satamailisen kolmas Annika Varpe ja saman kisan nelonen Maija Pitkänen. Kiinnostavaa seurattavaa on myös Huopaniemen seurakaverin Mai Helskeen meno, sillä pari vuotta sitten hän oli raastavan NUTS 300 -matkan kolmonen.

Tuomas Kari ei aio vaihdella kiiltokuvia

37 kilometriä, joka on samalla Trail Tour Finlandin neljäs osakilpailu, tuo starttiviivalle mielenkiintoisia nimiä.

Tuomas Kari saapuu Ylläkselle ennakkosuosikkina. Salomon Finlandin juoksija, joka sijoittui tällä matkalla vuonna 2022 kolmanneksi kovalla loppuajalla, piipahti viime viikolla Skotlannin Ylämailla valmistautuen UTMB-viikon CCC:lle – ja samalla hionut viimeistä terää Ylläkselle.

– Visiitti Ylämaille oli lyhyt ja ytimekäs. Tarkalleen kolme vuorokautta, jonka aikana juoksin noin 12 tuntia, 111 kilometriä ja 5000 metriä nousua ja laskua. Vaihtelevia polkuja ja välillä poluttomia pätkiä tunturissa ja metsässä. Monta kertaa tuli Suomen Lapin ja Kilpisjärven maisemat mieleen, Kari kertoo.

Kauden alku ei ole kuitenkaan mennyt putkeen. EM-kisat jäivät alle odotusten.

– EM-kisat menivät heikosti, kun kroppa oli edelleen kisojen aikaan jokseenkin soirossa Transvulcaniassa tulleen sairastumisen jäljiltä. Se on haastava tilanne, kun arvokisat lähestyvät ja pitäisi harjoitella, mutta ei kuitenkaan tunne oloaan täysin terveeksi. Harvoin olen sairaana, mutta siinä oli pahempi tauti ja pahaan aikaan, Kari analysoi.

EM-kisojen jälkeen palautuminen on kuitenkin edennyt hyvin.

– EM-kisojen jälkeen olen tuntenut oloni taas normaaliksi ja keskittynyt harjoittelemaan. Englannissa juoksin viikko sitten yhden lyhyen ja nopean kisan, mutta sekin oli pääasiassa hyvä harjoitus.

NUTS Ylläs Pallas on Karille tärkeä pysäkki matkalla kohti CCC:tä, mutta se on myös itseisarvo.

– Oikein mukava päästä taas Ylläkselle kisaamaan – reittikin on hieman päivittynyt sitten viime kerran. Paljon myös tuttuja mukana eri matkoilla, joita odotan näkeväni. Tarkoitus on kisan ympärillä tehdä määrällisesti iso treeniblokki CCC mielessä – onhan tuo Suomen parhaita paikkoja harjoitella – mutta toki arvostan tapahtumaa ja kisaa sen verran, että vaikka ei ihan tuoreilla jaloilla lähtöviivalla seisoisi, niin ei sinne lähdetä mitään kiiltokuvia vaihtelemaan.

– En ole lähtölistaa tarkemmin vilkuillut, mutta eiköhän siellä ole taas kovia menijöitä viivalla, ja hyvä kisa kelpaa aina, voittajasta riippumatta, sanoo Kari, joka Brittein saarilla ollessaan voitti paikallisen noin 20 km:n pienen klassikkokisan hurjalla kilometrin keskivauhdilla 3:36.

Leinosen lennokas paluu poluille

Juho Leinonen saapuu Ylläkselle NUTS Syötteen 25 kilometrin voittajana. Tie tähän pisteeseen on kuitenkin ollut kivinen – kirjaimellisesti.

– Kaksi peräkkäistä kautta on mennyt loukkaantumisten vuoksi käytännössä ohi, lukuun ottamatta Syötteen lähtöjä, Leinonen kertoo.

Viime vuoden Syötteen kisan kaatumisen yhteydessä Leinosen polveen tuli kevytasteinen murtuma. Siitä toivuttuaan hänelle iski reisiluun kaulan rasitusmurtuma, jota seurasi lopulta neljän kuukauden toipuminen.

– Se vaati myös sairausvapaalla olemista liikunnanopettajan töistä, joka kieltämättä oli myös hankala paikka, Leinonen tunnustaa.

Vielä pääsiäisen aikaan Leinosella diagnosoitiin rasitusmurtuman esiastetta lantion alueella. Vasta touko-kesäkuun vaihteessa oli mahdollista päästä juoksemaan kovempaa.

– Lähdin kauteen aika matalilla odotuksilla, vaikka tiesin harjoitelleeni paljon korvaavien menetelmien avulla. Syötteen veto oli joka tapauksessa todella positiivinen yllätys, ilmailua harrastava Leinonen kommentoi lennokasta menoaan.

Syötteen jälkeen Leinonen piti kovinta vauhtia myös Kainuu Trailin puolimaratonilla, ja nyt suunnitelmat ulottuvat jo lokakuun alkuun.

– Tarkoitus on juosta TTF:ltä neljä starttia. Ei ole ollut sen suurempaa täsmäharjoittelua Ylläkseen kohdentaen, vaan tavoitteena on nousujohteisesti viedä kompetenssia ylöspäin kauden mittaan.

Leinosen lähestymistapa on pragmaattinen.

– Kokemus on minulle uusi, sillä en koskaan ole juossut tuollaista matkaa poluilla kovaa, joten otan tämän erityisesti isona harjoituksena ja hyppynä uuteen.

Nordman sysää paineet muille

Karin ja Leinosen lisäksi lähtölistalta kannattaa nostaa esiin ainakin Eetu Nordman, joka NUTS Syötteellä hävisi Leinoselle lähes kahdeksan minuuttia. Ylläksen 37 km:ltä Nordman muistelee varmasti mielellään vuotta 2023, jolloin hänen edelleen ehtivät ainoastaan Juho Ylinen ja Luca Kovacic.

– Nyt on kyllä kaksi todella kovaa kaveria viivalla. Kaikki tuntee Mädin (Kari) ja hän on parhaimmillaan tietyillä matkoilla Suomen ehdotonta eliittiä, vaikka kuuleman mukaan EM-kisat jätti vähän hampaankoloon.

– Leinonen veti NUTS Syötteellä alle nelosen keskarilla 26 km ja tuskin joutui edes antamaan kaikkeaan, siinä on kelle vain tekemistä. Kyllä nyt on rehellisesti myönnettävä, että ilman VAR:in väliintuloa pakollisten varusteiden osalta eväät on vähissä näille miehille. Uskon juoksevani 2.40–2.50 haarukkaan, mutta tällä kertaa se ei vain riitä, Nordman heittää ja viittaa parhaillaan käynnissä oleviin jalkapallon MM-kisoihin ja sen videotarkistukseen.

Leinonen on innoissaan asetelmasta.

– Molemmat Salomonin miehet – Eetu ja Tuomas – ovat startissa mukana. Hienoa päästä heidän kanssaan juoksemaan, sillä he kuuluvat suomalaisen trailin ikoneihin ja ovat tosi kokeneita tekijöitä.

Heikkinen suoraan armeijan harmaista tuntureille

Naisten vastaavalla matkalla ei nähdä esimerkiksi maajoukkuejuoksijoita. Yksi mielenkiintoisista nimistä on Matroona Heikkinen, joka palaa kilpailupoluille vuoden tauon jälkeen suoritettuaan varusmiespalveluksen Kainuun prikaatissa tiedustelualiupseerikurssilla.

– Vuosi oli kokemuksena mahtava, enkä ole katunut hetkeäkään, että lähdin. Aselajikoulutuksen lisäksi opin pärjäämään haastavissa olosuhteissa. Yksi isoimmista opeista oli se, kuinka kauan vielä oikeasti jaksaa, vaikka mieli sanoisi ettei enää jaksa ja se onkin varmasti kehittänyt mieltä myös pidempiin kestävyysurheilusuorituksiin, Heikkinen pohtii.

Armeijan ja urheilun yhdistäminen oli kuitenkin haastavaa.

– Maastoharjoituksia on paljon, jolloin ei ole mahdollista tehdä varsinaista treeniä. Toki kuormitusta tulee siellä osana koulutusta, joka on varmasti kehittänyt voima- ja peruskestävyysominaisuuksia. Säännöllistä harjoittelua hankaloitti myös jatkuva sairastelu.

Lukuisia podium-sijoituksia polku-ultrilla napsinut Heikkinen myöntää, että itseluottamus omaan kuntoon oli keväällä matalalla. Kotiutumisen jälkeen tilanne muuttui.

– Tein kuitenkin muutamia positiivisesti yllättäviä treenejä, jotka kasvattivat itseluottamusta siihen, että voisi jopa juosta jonkin kisan tänä kesänä. Sitten viimeisenä päivänä päätin ihan extempore ilmoittautua Ylläkselle, Heikkinen kertoo.

– Mitään varsinaisia tavoitteita kisaan ei ole vaan ennemminkin lähden katsomaan, mikä oma kunto tällä hetkellä on ja mihin se riittää, Heikkinen sanoo vaatimattomasti.

Vastaansa Heikkinen saa muun muassa TTF:n tämänhetkiset kärkinimet Kirsti Savolan ja Emmi Salmelan.

66 kilometriä – naisten tähdistötaistelu

Jos jokin matka erottuu tämän viikonlopun ohjelmasta naisten osalta, se on 66 kilometriä. Tästä matkasta muodostunee viikonlopun kovatasoisin naisten rypistys.

Kaisa Pirkonen on matkan puolustava mestari. Nilkkavaivoista noin parin vuoden ajan kärsinyt Pirkonen oli ykkönen myös NUTS Karhunkierroksen 55 kilometrillä keväällä. 

– Hyvällä fiiliksellä kohti perjantaita. Viime vuoteen verrattuna aika paljon ketterämmällä jalalla tänä vuonna liikutaan. Treenit ovat sujuneet hyvin Karhunkierroksen jälkeen, joten kunto pitäisi olla noususuunnassa, Pirkonen viestitti.

Haastajien lista on pitkä. Suvi Patrikainen oli Karhunkierroksella toinen, noin 16 minuuttia Pirkosta hitaampana. Satu Väänänen oli Kuusamon poluilla kolmas, ja Elina Hartikainen neljäs.

Katri Virtanen tuo mukanaan kokemusta tämän vuoden Karhunkierroksen rankalta 83 kilometriltä, jossa hän sijoittui kolmanneksi. Plakkarissa on myös ykkössija Kaldoaivi Trailin 57 kilometriltä viime vuodelta sekä toissavuoden hopea Ylläs Pallaksen 100 kilometriltä. 

Eikä unohtaa sovi Ella Keski-Panulaa, joka viime heinäkuussa nappasi Pirkosen vanavedessä kakkossijan Ylläs Pallaksen 66 kilometrillä. Tuolloin eroa oli Pirkosen hyväksi 33 minuuttia.

Tämä on matka, jossa huoltovälit ovat pitkiä ja lämpimässä kelissä monelta ovat nesteet loppuneet etenkin loppumatkasta. Taktinen viisaus tulee olemaan yhtä tärkeää kuin fyysinen kunto.

Varis testaa rajojaan

Miesten 66 kilometrillä Kari Varis edustaa mielenkiintoista kehityskaarta. Hallitseva TTF-mestari ja viime vuoden Ylläksen 37 kilometrin voittaja on päättänyt astua mukavuusalueensa ulkopuolelle ja testata, mihin kestävyys riittää lähes tuplasti pidemmällä matkalla.

– Reitti on erittäin tuttu lumiseen aikaan, kun suurimman osan matkasta mennään ilmeisesti samaa uraa kuin Lapponia-hiihdossa Karra Huikosella. Maisemat tulevat olemaan hienot, jos on kirkasta ja hieno päästä kokemaan tuo pätkä myös kesällä, Varis pohtii.

Kesäkuun alun EM-kisoissa Varis sijoittui Ylisen jälkeen toiseksi parhaana suomalaisena 18:nneksi 52 kilometrin (2591 m+) matkalla.

– EM-kisat menivät hyvin ja se oli onnistunut juoksu. Kunto kantoi vielä Jukolan viestiin seuraavalle viikonlopulle, ja jalka tuntui erityisen kevyeltä, hän kertoo.

Päätavoitteiden jälkeen rytmi on kuitenkin hieman herpaantunut.

– Päätavoitteiden jälkeen on tullut vähän huonommin harjoiteltua, syötyä ja nukuttua, niin kunto ei ole tällä hetkellä ihan huipussa.

Nesteytys on hänellekin mielessä, erityisesti kun matka on pidentynyt merkittävästi.

– Olen tottunut juomaan melko vähän kisoissa ja nyt olisi tarkoitus vetää nestettä enemmän kuin normaalisti. Ohjeita tälle reitille en ole saanut, mutta ilmeisesti juoman riittävyys tulee olemaan haasteena kun huoltopaikkoja on vähän. Pitää turvautua tunturipuroihin, jos tuntuu että alkaa keittää liikaa.

Alkusyksylle Variksella on jo selkeä tavoite.

– Nuuksio Classic tulee olemaan syksyn pääkisa ja yritän päästä sinne kovaan kuntoon. Ja Juho Ylisen kun kerran voittais, niin sitten ois kaikki polkujuoksussa saavutettu, hän hymyilee.

Ylläs Pallaksen 66 kilometrillä Variksen haastaa ainakin Benjamin Holmgren, joka tuuletti villisti 55 kilometrin ykkössijaansa Kuusamon pimenevässä yössä keväällä. 

Mainittujen matkojen lisäksi tapahtumassa juostaan myös 15 ja 100 kilometrin kovatasoiset kilpailut. Lapset ja nuoret ottavat varaslähdön jo torstaina omilla matkoillaan (2,5 ja 6 km). Kaikkiaan tapahtumaan on ilmoittautunut yli 3200 osallistujaa.

Teksti: Marko Krapu